Ai kauhia, edellisestä tekstistä on melkein vuosi! Oli toki tarkoitus kirjoittaa siitä Kalevan Kierroksen suunnistuksesta heti jälkeen, mutta jotenkin se jäi. Näin jälkikäteen voin paljastaa olleeni jo silloin raskaana. En sitten tiedä, johtuiko siitä vai olinko muuten vain niin surkeassa kunnossa, että jouduin vetämään viimeisiä harjunousuja nelivedolla 15 kilometrin radan loppupuolella. Ratamestari oli huomaavaisesti sijoittanut kaksi jyrkkää nousua nimen omaan matkan loppuosuudelle. Ensimmäinen oli juuri ennen kartanvaihtoa. Kartanvaihdon jälkeen matkaa oli jäljellä alle 2 kilometria, ja tietenkin sama harjunrinne kiivettiin ylös vielä ennen maalia.
Olin todella puhki. Jaksoin sentään ajella Hämeenkyröstä takaisin kotiin. Kisajärjestäjien tarjoama suihkumahdollisuus olisi ollut kotimatkaani nähden väärässä suunnassa, joten en lähtenyt sinne. Poikkesin sen sijaan suihkussa Lempäälässä veljeni perheen luona.
Odotusaikana jatkoin liikuntaa, kuten muutenkin niin kauan kuin pystyin. Kävin luistelemassa, kunnes raskausviikkoja oli täynnä 29. Siinä vaiheessa luistelu tuntui jo vähän epämiellyttävältä, ja lisäksi pelkäsin kaatuvani Oulunkylän railoisalla jäällä. Tämän jälkeen kävin vielä kerran pari hiihtämässä. Salilla kävin, kunnes viikkoja oli täynnä 39+3. Sitten jäädytin salijäsenyyteni.
Poikamme syntyi 19.5. (41+3). Siitä viiden ja puolen viikon päästä aloitin suunnistuskauteni. Toki melko varovaisesti. Juoksu kuitenkin jo onnistui. Kunto sen sijaan... ei ollut mainittava eikä sen puoleen suunnistustaitokaan. Ehdin jo harkita AM-viestiin ilmoittautumista, mutta viikko sitten Espoorasteilla totesin, että en ole siihen vielä valmis.
Liikunta on muutoin ollut toistaiseksi lähinnä kärrykävelyä. Salijäsenyyteni jäädytys päättyy tämän viikon loppupuolella. Olen jo ehtinytkin odottaa salille pääsemistä näiden reilun 10 viikon aikana. Lihaskuntotreeniä pääsin kokeilemaan reilu viikko sitten kaverini vieraana vaasalaisella salilla. Pelkäsin, että lihakset kipeytyvät pahanpäiväisesti, mutta niin ei onneksi käynyt. Raskauskiloja ei ole jäljellä enää kuin yksi, mutta "korsetista" huomaa, että lihaskunnon palauttamisessa entiselle tasolleen on vielä työtä tehtävänä. Kyllä tämä tästä. :)
