- Kyllä opiskelijat puolensa pitää... ainakin, kun kyse on leivästä, virnuili SPR:n veripalvelun sairaanhoitaja, kun rohkenin palata kysymään kahvilippua, joka oli jäänyt hemoglobiinin mittauksen yhteydessä saamatta.
Jo aiemmin hän oli keskustelumme aikana viitannut opiskelustressiin. En viitsinyt korjata, että en ole mikään opiskelija. Kai minä olen yhä niin teekkarin näköinen, etten voi kampuksella järjestettävässä verenluovutuksessa luovuttaa verta saamatta opiskelijaleimaa otsaani. Ei sikäli, mikäs siinä, sittenhän sitä paremmin sulautuu joukkoon...;) Oli muuten surkeat tarjoilut verrattuna Otaniemessä järjestettyihin verenluovutuksiin. Täällä sai yhden nyrkinkokoisen sämpylän ja kahvia. Otaniemessä sai aina sekä suolaista että makeaa.
Hemoglobiini oli 146. Ihan ok siis, muttei missään huippulukemissa. Parhaalla kerralla joskus lukema oli 165, mikä olisi tarkoittanut sitä, ettei kilpahiihtoladulle olisi asiaa. Onneksi en siis hiihdä kilpaa.;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti