Jokin aika sitten etsin tätä:
Ja törmäsin ensin tähän:
Saman tyyppisiä videoita näyttää olevan olemassa enemmänkin. Hauskoja ovat. Onkohan suomen kielelle mitään sellaista kieltä, joka sopisi samanlaiseen sovellukseen?
Oikeastaan pitäisi alkaa siivoamaan, jos nuha-yskältään jaksaisi ja viitsisi... mutta kirjoitinpahan nyt tämän merkinnän.
keskiviikkona, helmikuuta 28, 2007
lauantaina, helmikuuta 24, 2007
Ääni lähti
Olin perjantaina sen verran kunnossa, että jaksoin lähteä Muistinnollaukseen. Olin lepäillyt aamupäivän eikä kuumetta ollut. Kurkku tosin oli vähän kipeä. Sen verran kipeä, etten pystynyt laulamaan. Siitä huolimatta, etten yhtynyt yhteislauluun ja yritin muutenkin säästellä ääntäni, jossain vaiheessa se vain katosi. Ei nyt ihan kokonaan, mutta hyvin pitkälti. Oli hieman vaikeaa kommunikoida hälyssä. Ja harmitti, ettei pystynyt vaihtamaan kuulumisia tuttujen kanssa. No, eipä kai sitä voi mitään, kun flunssa iskee päälle juuri väärään aikaan.
Viimeisinä kolmena kertana, kun olen ollut flunssassa (maalis 06, elo 06 ja nyt helmi 07), ääni on lähtenyt. Erittäin ikävää.:(
Nyt täytyy vaan yrittää lepäillä ja parannella. Kuumetta ei edelleenkään ole.
Viimeisinä kolmena kertana, kun olen ollut flunssassa (maalis 06, elo 06 ja nyt helmi 07), ääni on lähtenyt. Erittäin ikävää.:(
Nyt täytyy vaan yrittää lepäillä ja parannella. Kuumetta ei edelleenkään ole.
keskiviikkona, helmikuuta 21, 2007
Luovutan, nyt mä luovutan
En tiedä, veikö tänään alkanut flunssa mehut vaiko kohtalotoverin löytäminen lähipiiristä mehut valitusinnosta Kelan suuntaan, mutta pistin tänään opintotukipalautuksen verkkopankissa maksuun eräpäivänä 16.4. Tuskin se valittamisesta tulisi miksikään tämä asia. Kurkkukipu ja tukkoinen nenä ajoi minut sängyn pohjalle...
tiistaina, helmikuuta 20, 2007
Nyt sattuu Suvia päähän
Sain postissa jälleen kirjeen Teknillisen korkeakoulun opintotukilautakunnalta. "Vapauttava tuomio", ajattelin. Mutta ei. Ei se mennytkään niin!! Olen lukenut Kelan tekstejä aivan väärin. Ja näin ollen laskenut tuloni väärin. Joudun siis maksamaan kaksi kuukautta korkoineen takaisin (tekee 936,12 e muuten).
Vai, miten ymmärtäisit seuraavat virkkeet:
"Vuosituloa laskettaessa ei oteta huomioon [...] opintojen päättymisvuonna tutkinnon suorittamiskuukauden [...] jälkeen saatuja tuloja siltä osin kuin vapaa tulo ylittyisi niiden perusteella." (katkelma päätöskirjeestä)
"Mikäli vapaan tulon raja ylittyy, joudut aikanaan tulovalvontaan. Tällöin voit halutessasi palkka - ja muiden tulotositteiden avulla selvittää, miltä osin vapaa vuositulosi ylittyy valmistumiskuukauden jälkeen saatujen tulojen vuoksi. Opiskeluaikasina kuukausina tuloja voi olla tukikkx505e + tuettomat kuukaudetx1515e. Valmistumiskuukauden tulot ovat mukana opiskeluaikaisissa tuloissa vain, jos sinulla on vielä siltä kuukaudelta oikeus opintotukeen (eli jos valmistut 18.-31.päivänä). Valmistumiskuukauden jälkeisen ajan tulot huomioidaan maksuajan mukaan. Jos palkka on maksettu valmitumiskuukauden jälkeen, sitä ei katsota opiskeluaikaiseksi tuloksi (maksupäivä siis ratkaisee eikä ansainta-aika). Eli valmistumisen vaikutus tulee huomioida tulorajansa tarkkailussa." (katkelma TKK:n opintotukitoimiston virkailijan sähköpostista, joka on päivätty 14.12.2004)
"Jos vuositulot ylittävät vapaan tulon ja tuensaaja on opintonsa aloittanut tai valmistunut, hänen on huolehdittava siitä, että opiskeluaikana saadut tulot pysyvät laskusäännön "505 euroa tukikuukautta kohden ja 1 515 euroa tuetonta kuukautta kohden" mukaisina. Opiskeluaikaan kuulumattomien kuukausien tulot voivat tällöin olla miten suuret." (katkelma Kelan sivuilta)
No, nyt kun rupesin oikein tavaamaan Kelan sivuja uudestaan, niin lukeehan siellä myös seuraavaa (tiedä sitten, missä muodossa ollut loppuvuodesta 2004):
"Tuloista, jotka on maksettu opiskelijalle ennen opintojen aloittamiskuukautta tai opintojen päättymiskuukauden jälkeen, ei lasketa mukaan sitä osuutta, joka ylittää keskimäärin 1 515 euroa kuukaudessa. Opintotukea ei siis peritä takaisin niiden tulojen vuoksi, jotka katsotaan opiskeluaikaan kuulumattomien kuukausien tuloiksi."
Minun tulkintani oli (perustuen pitkälti opintotukitoimistosta saamaani vastaukseen) se, ettei valmistumisen jälkeisiä tuloja lasketa ollenkaan vapaaseen vuosituloon. Mutta se oli VÄÄRIN.
Kelan tulkinta onkin, että opintojen päättymisen jälkeen vapaaseen tuloon ei lasketa sitä osaa saadusta tulosta, joka ylittää 1515 €/kk.
On tämä niin väärin, niin väärin. Miksei asioita voi viestiä selkeästi?
(Jos jotain hyvää haluaa keksiä tästä, niin onneksi opintotuki ei ole sen isompi kuin on. Ei tarvi maksaa enempää takaisin...:P)
Vai, miten ymmärtäisit seuraavat virkkeet:
"Vuosituloa laskettaessa ei oteta huomioon [...] opintojen päättymisvuonna tutkinnon suorittamiskuukauden [...] jälkeen saatuja tuloja siltä osin kuin vapaa tulo ylittyisi niiden perusteella." (katkelma päätöskirjeestä)
"Mikäli vapaan tulon raja ylittyy, joudut aikanaan tulovalvontaan. Tällöin voit halutessasi palkka - ja muiden tulotositteiden avulla selvittää, miltä osin vapaa vuositulosi ylittyy valmistumiskuukauden jälkeen saatujen tulojen vuoksi. Opiskeluaikasina kuukausina tuloja voi olla tukikkx505e + tuettomat kuukaudetx1515e. Valmistumiskuukauden tulot ovat mukana opiskeluaikaisissa tuloissa vain, jos sinulla on vielä siltä kuukaudelta oikeus opintotukeen (eli jos valmistut 18.-31.päivänä). Valmistumiskuukauden jälkeisen ajan tulot huomioidaan maksuajan mukaan. Jos palkka on maksettu valmitumiskuukauden jälkeen, sitä ei katsota opiskeluaikaiseksi tuloksi (maksupäivä siis ratkaisee eikä ansainta-aika). Eli valmistumisen vaikutus tulee huomioida tulorajansa tarkkailussa." (katkelma TKK:n opintotukitoimiston virkailijan sähköpostista, joka on päivätty 14.12.2004)
"Jos vuositulot ylittävät vapaan tulon ja tuensaaja on opintonsa aloittanut tai valmistunut, hänen on huolehdittava siitä, että opiskeluaikana saadut tulot pysyvät laskusäännön "505 euroa tukikuukautta kohden ja 1 515 euroa tuetonta kuukautta kohden" mukaisina. Opiskeluaikaan kuulumattomien kuukausien tulot voivat tällöin olla miten suuret." (katkelma Kelan sivuilta)
No, nyt kun rupesin oikein tavaamaan Kelan sivuja uudestaan, niin lukeehan siellä myös seuraavaa (tiedä sitten, missä muodossa ollut loppuvuodesta 2004):
"Tuloista, jotka on maksettu opiskelijalle ennen opintojen aloittamiskuukautta tai opintojen päättymiskuukauden jälkeen, ei lasketa mukaan sitä osuutta, joka ylittää keskimäärin 1 515 euroa kuukaudessa. Opintotukea ei siis peritä takaisin niiden tulojen vuoksi, jotka katsotaan opiskeluaikaan kuulumattomien kuukausien tuloiksi."
Minun tulkintani oli (perustuen pitkälti opintotukitoimistosta saamaani vastaukseen) se, ettei valmistumisen jälkeisiä tuloja lasketa ollenkaan vapaaseen vuosituloon. Mutta se oli VÄÄRIN.
Kelan tulkinta onkin, että opintojen päättymisen jälkeen vapaaseen tuloon ei lasketa sitä osaa saadusta tulosta, joka ylittää 1515 €/kk.
On tämä niin väärin, niin väärin. Miksei asioita voi viestiä selkeästi?
(Jos jotain hyvää haluaa keksiä tästä, niin onneksi opintotuki ei ole sen isompi kuin on. Ei tarvi maksaa enempää takaisin...:P)
maanantaina, helmikuuta 19, 2007
TAM-2 Käytöstapojen perusteet teekkareille 1
Oppitunti 1: Kun kutsut toisen organisaation edustajia yhteiseen palaveriin, muista tarjota heille jotain. Edes kahvia. Varoittava esimerkki käytöksestä, jota pitää välttää, on se, että itse juo kahvia, mutta ei tarjoa vieraille.
**
Kävimme tänään tutustumassa paikallisen ylioppilaskunnan flegmaattiseen hallitukseen, joka tyynesti ryysti omista kupeistaan kahvia, mutta ei tarjonnut sitä meille vierailleen (7 kpl).
Eräs asiasta tietoinen otti esille, että olen veljeni sisko.
- Ja Anteron sisko.
*hetken hiljaisuus*
- Jaa, tunteeks kaikki Anteron?
- No kyllähän kaikki nyt Anteron tuntee.
- Ai.
Tämäkään ei piristänyt väsyneennäköistä hallitusta.
**
Kävimme tänään tutustumassa paikallisen ylioppilaskunnan flegmaattiseen hallitukseen, joka tyynesti ryysti omista kupeistaan kahvia, mutta ei tarjonnut sitä meille vierailleen (7 kpl).
Eräs asiasta tietoinen otti esille, että olen veljeni sisko.
- Ja Anteron sisko.
*hetken hiljaisuus*
- Jaa, tunteeks kaikki Anteron?
- No kyllähän kaikki nyt Anteron tuntee.
- Ai.
Tämäkään ei piristänyt väsyneennäköistä hallitusta.
keskiviikkona, helmikuuta 14, 2007
Hyvää ystävänpäivää!
Hyvää ystävänpäivää juuri sinulle, joka tätä luet! :)Ystävänpäivän kunniaksi toivon tietysti paljon uusia merkintöjä "ystikseeni" ;) Kävijälaskurin lukemat osoittavat blogin lukijakunnan olevan laajempi kuin kolme henkilöä...
maanantaina, helmikuuta 12, 2007
Kun taas takaisin...
...muistoihin palasin... Minun ei anneta unohtaa, että olen joskus ollut opiskelija. Sain tänään kirjeen Teknillisen korkeakoulun opintotukilautakunnalta. Perivät minulta vuoden 2005 ajalta 2 tukikuukautta takaisin 15 prosentin korolla, jos en kiiruusti tee selvitystä siitä, että valmistuin 10.10.2005 eikä näin ollen vuoden kolmen viimeisen kuukauden palkkaa kuulu laskea vapaaseen tuloon.
Tiesin toki, että tämmöistä voi joutua selvittelemään, mutta olin jo kokonaan unohtanut. Ja onhan, hyvänen aika, valmistumisestani kulunut jo 1 vuosi ja 4 kuukautta. Pieni viive takaisinperinnässä. Ei muuta kuin kaivelemaan arkistoista palkkakuitteja. En ajetellut toimia ihan kupongin ohjeiden mukaan, kun siinä pyydetään "liitä mukaan tutkintotodistus tai vastaava". En todellakaan lähetä alkuperäistä. Kopio riittäköön. Pystyisköhän nykyisen työpaikkani opintotukitoimisto olemaan minulle avuksi? Ei tekisi mieli maksaa postimerkin hintaa tästä vaivasta.
Tiesin toki, että tämmöistä voi joutua selvittelemään, mutta olin jo kokonaan unohtanut. Ja onhan, hyvänen aika, valmistumisestani kulunut jo 1 vuosi ja 4 kuukautta. Pieni viive takaisinperinnässä. Ei muuta kuin kaivelemaan arkistoista palkkakuitteja. En ajetellut toimia ihan kupongin ohjeiden mukaan, kun siinä pyydetään "liitä mukaan tutkintotodistus tai vastaava". En todellakaan lähetä alkuperäistä. Kopio riittäköön. Pystyisköhän nykyisen työpaikkani opintotukitoimisto olemaan minulle avuksi? Ei tekisi mieli maksaa postimerkin hintaa tästä vaivasta.
tiistaina, helmikuuta 06, 2007
Ikäkriisiä pukkaa
Täytän alle kuukauden päästä toisen kerran 25 (siis sen teorian mukaan, että naiset eivät koskaan täytä enempää kuin 25). Tässä iässä alkaa osata ottaa jo imarteluna sellaisenkin kommentin, jonka kuulin eilen.
- Sähän olet niin nuoren näköinen, vaikka oletkin jo ihan aikuinen.
Kaivoin muistilokeroistani kokemuksia, joista en ole ollut niin tyytyväinen. Mutta niiden tapahtuma-aikaan olenkin ollut nuorempi...;)
**
Ennen erästä uutta vuotta menin pikkuveljeni kanssa ostamaan ilotulitteita veljeni tarpeisiin. Veli oli silloin pari kuukautta vajaa 18 ja minä pari kuukautta vajaa 20. Kävelin kaupan tiskille ja esitin tilauksen myyjälle.
- Niin, olettekste yhdessä? sanoi myyjä osoittaen minua ja takanani seisovaa veljeäni (joka ei siis ole pikkuvelinimityksestä huolimatta ollenkaan pieni).
- Tai niin, onko sulla papereita?
Vilautin myyjälle ajokorttiani.
**
Kun olin 21-vuotias kävin joitakin kertoja Pälkäneellä yleisurheilun viikkokilpailuissa. Samana kesänä kuulin itseäni koskevat lausahdukset samalla kentällä.
- Katsopas nyt mallia, kun täti näyttää, miten moukaria heitetään.
- Niin, olitkos sää 17-sarjassa? kysyi toimitsija korkeushyppypaikalla.
**
Asuessani Ruotsissa keväällä 2004 eli ollessani 22 tai 23 Essinge kyrkan kyrkoherde tuli kyrkokaffeilla kysymään minulta:
- Är du en av dom konfirmanderna? Dom har sitt möte där.
Tuossa vaiheessa rippikouluiästä oli kuitenkin kulunut jo 8 vuotta eli kirkkoherran (tai oikeastaan rouvan) arvio heitti pahan kerran.;)
**
- Meitin vavva muuttaa pois kotoo.
- Niin, minkä ikänen sun tyttäres on?
- 25.
- Samanikänen kun minä.
- Siis vav-va.
- Sähän olet niin nuoren näköinen, vaikka oletkin jo ihan aikuinen.
Kaivoin muistilokeroistani kokemuksia, joista en ole ollut niin tyytyväinen. Mutta niiden tapahtuma-aikaan olenkin ollut nuorempi...;)
**
Ennen erästä uutta vuotta menin pikkuveljeni kanssa ostamaan ilotulitteita veljeni tarpeisiin. Veli oli silloin pari kuukautta vajaa 18 ja minä pari kuukautta vajaa 20. Kävelin kaupan tiskille ja esitin tilauksen myyjälle.
- Niin, olettekste yhdessä? sanoi myyjä osoittaen minua ja takanani seisovaa veljeäni (joka ei siis ole pikkuvelinimityksestä huolimatta ollenkaan pieni).
- Tai niin, onko sulla papereita?
Vilautin myyjälle ajokorttiani.
**
Kun olin 21-vuotias kävin joitakin kertoja Pälkäneellä yleisurheilun viikkokilpailuissa. Samana kesänä kuulin itseäni koskevat lausahdukset samalla kentällä.
- Katsopas nyt mallia, kun täti näyttää, miten moukaria heitetään.
- Niin, olitkos sää 17-sarjassa? kysyi toimitsija korkeushyppypaikalla.
**
Asuessani Ruotsissa keväällä 2004 eli ollessani 22 tai 23 Essinge kyrkan kyrkoherde tuli kyrkokaffeilla kysymään minulta:
- Är du en av dom konfirmanderna? Dom har sitt möte där.
Tuossa vaiheessa rippikouluiästä oli kuitenkin kulunut jo 8 vuotta eli kirkkoherran (tai oikeastaan rouvan) arvio heitti pahan kerran.;)
**
- Meitin vavva muuttaa pois kotoo.
- Niin, minkä ikänen sun tyttäres on?
- 25.
- Samanikänen kun minä.
- Siis vav-va.
perjantaina, helmikuuta 02, 2007
Joukkoliikenteestä, jälleen
Avaudun Tampereen joukkoliikenteestä jälleen. Toivottavasti tämä aihe ei ala käymään tylsäksi. Blogini lukijakunta ei ole esittänyt mitään erityisiä toiveita aihevalikoiman suhteen, joten uskallan valita vanhan aiheen. (Hihkaiskaa, jos jo kyllästyttää!)
Tapahtuipa siis eilen:
- No! tuhisin, kun bussin ovi liiskasi minua jo toistamiseen väliinsä Keskustorin kupeessa olevalla bussipysäkillä.
- Se on, kun noi ovet ei meinaa totella.
- Jaa, sanoin ja vilautin bussikorttiani lukijalle.
- Sää oot nopee, tuumasi bussikuski, joka oli hetkeä aiemmin nähnyt minut Hämeenkadulla aivan Hämeenpuiston vieressä epätoivoisesti vilkuttelemassa pysähtymismerkkiä.
- Hmjuu, tuhisin vielä hieman hengästyneenä.
- Kato kun siinä ei oo ollenkaan pysäkkiä.
- Joo, mää rupesin sitten kattoon... niin, ei oo, vaikka on toisella puolen? huohotin.
- Joo ei.
- Järkevää.
- Joo, se on tätä logiikkaa.
Olin Hämeenkadun päässä, kun näin bussin 15. Koska kohdalla oli bussipysäkki, yritin pysäyttää bussia, koska seuraavan tuloon menisi tovi ja vaihtaisin mielelläni aikomani kauppareissun kotimatkaan. Bussi ei pysähtynyt. Tuijotin hetken numeroita pysäkin kohdalla ja totesin, ettei numeroa 15 näy. Luotin siihen, että seuraavalla pysäkillä Keskustorin laidalla joku pysäyttää bussin ja pinkaisin juoksuun. Matkaa on varmaan parisen sataa metriä. Ja ehdin kuin ehdinkin bussiin, vaikka oven väliin meinasinkin jäädä.
Tämä on jo toinen havaitsemani paikka, missä bussilla 15 ei ole vastinkappalepysäkkiä tien toisella puolen. Kokeilen varmaan jossain vaiheessa antaa TKL:lle vähän palautetta. Alkaa jo hieman rassaamaan. (Ja bussi numero 15 on aamulla Kaukajärven suuntaan tosiaan ajoissa ja illalla keskustaanpäin myöhässä ja monesti myös Kaukajäreven suuntaan).
Toinen asia, mikä kiusaa nimen omaan Keskustorilla, on, että bussipysäkkien sijoittelussa ei juuri ole logiikkaa. Minulle sopivien bussien (12, 15, 30 ja 31) pysäkit ovat aivan eri puolilla toria. Miksei noin samaan suuntaan meneviä busseja voida laittaa pysähtymään samalle pysäkille. Sen sijaan yhdeltä pysäkiltä lähtee busseja Linnainmaalle, Korkinmäkeen ja Järvensivuun (29, 31 ja 10). Ken Tamperetta tuntee, tietää, että kyseiset kaupunginosat eivät ole toisiaan nähneetkään. Bussien numeroinnin logiikkaakaan en täysin ymmärrä, mutta ehkä siinä on jokin syvempi olemus, jonka havaitsemin vaatii vielä perehtymistä tamperelaiseen ajatusmaailmaan.
Tapahtuipa siis eilen:
- No! tuhisin, kun bussin ovi liiskasi minua jo toistamiseen väliinsä Keskustorin kupeessa olevalla bussipysäkillä.
- Se on, kun noi ovet ei meinaa totella.
- Jaa, sanoin ja vilautin bussikorttiani lukijalle.
- Sää oot nopee, tuumasi bussikuski, joka oli hetkeä aiemmin nähnyt minut Hämeenkadulla aivan Hämeenpuiston vieressä epätoivoisesti vilkuttelemassa pysähtymismerkkiä.
- Hmjuu, tuhisin vielä hieman hengästyneenä.
- Kato kun siinä ei oo ollenkaan pysäkkiä.
- Joo, mää rupesin sitten kattoon... niin, ei oo, vaikka on toisella puolen? huohotin.
- Joo ei.
- Järkevää.
- Joo, se on tätä logiikkaa.
Olin Hämeenkadun päässä, kun näin bussin 15. Koska kohdalla oli bussipysäkki, yritin pysäyttää bussia, koska seuraavan tuloon menisi tovi ja vaihtaisin mielelläni aikomani kauppareissun kotimatkaan. Bussi ei pysähtynyt. Tuijotin hetken numeroita pysäkin kohdalla ja totesin, ettei numeroa 15 näy. Luotin siihen, että seuraavalla pysäkillä Keskustorin laidalla joku pysäyttää bussin ja pinkaisin juoksuun. Matkaa on varmaan parisen sataa metriä. Ja ehdin kuin ehdinkin bussiin, vaikka oven väliin meinasinkin jäädä.
Tämä on jo toinen havaitsemani paikka, missä bussilla 15 ei ole vastinkappalepysäkkiä tien toisella puolen. Kokeilen varmaan jossain vaiheessa antaa TKL:lle vähän palautetta. Alkaa jo hieman rassaamaan. (Ja bussi numero 15 on aamulla Kaukajärven suuntaan tosiaan ajoissa ja illalla keskustaanpäin myöhässä ja monesti myös Kaukajäreven suuntaan).
Toinen asia, mikä kiusaa nimen omaan Keskustorilla, on, että bussipysäkkien sijoittelussa ei juuri ole logiikkaa. Minulle sopivien bussien (12, 15, 30 ja 31) pysäkit ovat aivan eri puolilla toria. Miksei noin samaan suuntaan meneviä busseja voida laittaa pysähtymään samalle pysäkille. Sen sijaan yhdeltä pysäkiltä lähtee busseja Linnainmaalle, Korkinmäkeen ja Järvensivuun (29, 31 ja 10). Ken Tamperetta tuntee, tietää, että kyseiset kaupunginosat eivät ole toisiaan nähneetkään. Bussien numeroinnin logiikkaakaan en täysin ymmärrä, mutta ehkä siinä on jokin syvempi olemus, jonka havaitsemin vaatii vielä perehtymistä tamperelaiseen ajatusmaailmaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)