Ajattelin keskiviikkona, että olisi voinut pyöräillä torstaina töihin, jos olisi tullut bussilakko. En kuitenkaan jaksanut keskiviikkona kuoron jälkeen enää lähteä laittamaan pyörää ajokuntoon, kun kello oli jo yhdeksän tietämillä. No, bussilakkoahan ei sitten tullut.
Torstaina olin kotona hieman aiemmin ja päätin laittaa pyörän ajokuntoon. Rasvasin ketjut ja yritin pumpata surkealla pumpullani ilmaa renkaisiin. Pumppaaminen ei kuitenkaan sujunut, joten päätin taluttaa pyörän läheiselle huoltoasemalle. Päästyäni reilun kilometrin päässä olevalle asemalle, totesin, että taitaa olla paikan ilmalaite rikki. Ilmaa sihisi painemittarin ja letkun välistä. Päätin käydä informoimassa myyjää asiasta. Hänpä sitten lähti katsomaan kanssani laitetta ja totesi sen jälkeen, että käy soittamassa ja kysymässä asiasta vielä joltakulta. Hetken kuluttua hän tuli ulos ja huuteli, että "se on rikki". No, oikeastaan sen nyt olin jo osannut päätellä.
Olin juuri lähdössä taluttamaan pyörääni takaisin kotiin, kun läheisessä autossa tilannetta seurannut mies avasi autonsa oven ja huuteli:
- Tarviitko pyöränpumppua lainaan?
Minä siihen, että jos sellainen häneltä löytyy, niin sehän olisi kiva. Ja kyllähän hänellä toden totta oli autonsa peräluukussa kunnon pyöränpumppu ilmanpainemittareineen. Hän ystävällisesti täytti pyöräni renkaat ja pääsin ajelemaan kotiin taluttamisen sijaan. Ei siis ihan turha reissu huoltsikalle.
Kotipihassa vielä pesin ikkunaremontin jäljiltä pölyttyneen pyöräni ja vein sen takaisin varastoon.
Tänään sitten tuli ajettua ensimmäinen lenkki, kun ajelimme ystäväni kanssa Huopalahden kirkkoon kuuntelemaan Lähde-kuoron ja Riemukuplan esittämää Suomalaista messua. Harmi vaan, että keli oli tänään jo kylmempi ja kotimatkalla kastuimme. Lisäksi ilmeisesti jarruni kaipaisivat vähän säätöä, koska niistä kuuluu rahnustavaa ääntä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti