Mediassa on ollut esillä erilaista kangertelua passien noutoon liittyvässä prosessissa, mutta tietääkseni ihan vastaavista haasteista ei ole uutisoitu kuin mihin minä törmäsin, kun hain tyttäremme passia. Passithan noudetaan nykyään R-kioskilta. Olen lähes 100-varma, että hakemusta poliisille jättäessä sanottiin, että ajokortti riittää henkkarista passia noudettaessa. No, eipä riittänyt. Voi tietysti olla, että "imetysdementia" vaivaa ja muistin väärin. Jouduin joka tapauksessa käymään passin hakureissulla kahdesti.
Toisella yrittämällä minulla oli tarvittavat dokumentit mukana, mutta haasteita aiheutti sitten aikaviivekaappi, jossa passeja säilytetään. Ärrän myyjä, joka sattui olemaan kauppias itse, totesi ykskantaan, että "menee noin nelisen minuuttia", kun kerroin asiani. Ei selitellyt sen enempiä. Siinä odotellassa tuli toinenkin passin noutaja. Myyjä räpelsi jotain eikä saanut ovea auki: "sori, kestää vielä."
Kun kolmas kertakaan ei onnistunut, myyjä soitti jollekulle ja raportoi, että "kaikki menee päin mäntyä". Kun minä jupisin, että passi pitäisi kuitenkin saada, sain vastaukseksi, että "niin, mutta jos toi on paskana." Neljäskään kerta ei onnistunut ja kun kyselin, milloin kannattaisi tulla uudestaan ja saako kaapin korjautettua, sain vastaukseksi "en tiedä, mun pitää soittaa tonne." Tonne siis viittasi numeroon, jonka myyjä oli saanut soitettuaan jollekulle muulle. Toinen passin noutaja oli jo luovuttanut ja lähtenyt pois.
Minä käväisin välillä kaupassa ja poikkesin palatessa uudestaan Ärrälle kysymään, oliko asia selvinnyt. "Joo, se oli vain jumissa." Minä luulen, että myyjä ei vaan osannut. Eikä osannut kyllä asiakaspalveluakaan, koska ei soria kummempaa pahoittelua esittänyt. Asiakaspalautetta lienee turha antaa, kun myyjä oli kauppias itse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti