Jaahas, onpas tullut pidettyä taukoa postailusta. Piti kirjoittaa jo joskus kohta viikonlopun jälkeen, mutta tässähän sitä ollaan jo puolessa viikossa menossa. Kävin taas iltarasteilla ja matkalla oli koira- ja vesiesteitä. Vesiesteet eli märät suot olivat miltei ensituttavuus tälle kesälle! Ei ole paljon tarvinnut varpaitaan kastella kesän suunnistusmettissä. Koiraeste puolestaan tulla hölkötti vastaan metsätiellä, jossa joku porukka lastasi puita auton lavalle. Este se oli sen takia, että pelkään koiria (ihan oikeasti!), joten jouduin kävelemään, kun en juosten uskaltanut vierasta koiraa lähestyä. Onneksi oli kovin rauhallinen tapaus tämä "Mosse"...
Vesiesteistä puheen olleen, toissa päivänä oli aikamoinen vesieste Hervannan valtaväylää alittavassa tunnelissa. Sadevesi oli jäänyt sinne niin, että oli pakko hilpaista väylän yli, kun ali olisi joutunut kahlaamaan.
Jollainlailla aiheeseen liittyen voisin tähän loppuun laittaa linkin viime perjantaina Ruotsiottelussa kuvaamaani videoon. Siinä Tanja Mäkinen heittää kiekkoa. Samaan aikaan kentällä tapahtui muutakin, sillä sekä mies- että naiskävelijät kävelivät omia matkojaan samaan aikaan radalla ja naisten 10 000 metrin juoksua oltiin kohta lähettämässä samalle radalle. Seurattavaa siis riitti enkä oikeastaan ollut hämmästynyt, etten illan jälkeen osannut kaverilleni vastata, mihin tilanteeseen ottelu jäi ensimmäisen päivän jälkeen. Liikaa seurattavaa kerralla.;)
.wmv (3,4 Mt)
2 kommenttia:
miksi mulla se että oli särki, puhki ja rikki merkitsi reipasta painon nousua, ei ole reilua. ;D
Jaa-a... ehkä ihmiset vaan reagoi eri tavalla rikkinäiseen olotilaan. Mulla se vaan monesti heikentää ruokahalua ja sitten, kun päälle harrastaa liikuntaa suht aktiivisesti, niin tulos näyttää olevan tämmöinen.
Lähetä kommentti