Kävin maanantaina Helsingin Suunnistajien Iltarasteilla. Koska rastit oli tällä kertaa piilotettu Pirkkolan maastoihin, tiesin jo etukäteen, että melkoinen puistosuunnistus oli tiedossa. Harmitti kyllä, että pitkiä pätkiä joutui juoksemaan asfaltillakin. Lisäksi, koska rastit olivat helpoilla paikoilla, tuli juostua reippaampaa vauhtia, kun karttaa ei tarvinnut niin tarkkaan syyniä. Tästä seurasivat kivikovat ja kipeät pohkeet suunnilleen akillesjänteen kiinnityskohdan tietämiltä. Kovettumisen huomasi tiistaina ja tänään vielä paremmin.
Pohkeittein jökittyminen kovalla alustalla juostun reippaan juoksun jälkeen on tuttu ilmiö minulle jo vuosien ajalta. Näin on käynyt myös esimerkiksi 3000 metrin ratajuoksun jälkeen.
Tietääkö joku, johtuuko tämmöinen jostain juoksutekniikkavirheestä vai mistä?
2 kommenttia:
Voisin olettaa jalkojen kipeytymiseen ihan yksinkertaisesti harjoituksen puutetta kovalla alustalla juoksemisessa. Suunnistuskengissä pohjan pehmuste on huomattavasti heikompi kuin lenkkikengissä, joten asfaltilla juoksu rasittaa sitäkin kautta jalkoja enemmän. Asfaltin vieressä kannattaisi juosta, mutta siinä on sitte yleensä ne koiran kikkareet, joiden päälle ei oo kiva astua, joten meikäkin yleensä sitte vaan menee asfaltilla, josko rastien välillä asfalttia löytyy. Venyttely asfaltilla juoksun jälkeen on varmaan myös hyödyllistä. Unohtuu kyllä toi venyttely meikältä turhankin usein. Terv. Timi
Mjoo, voipi olla harjoituksen puutettakin. Mutta tosiaan vaiva on ollut jo vuosia ja aiemmin kuitenkin juoksin enemmän radalla ja lenkkejä asfaltilla ja siitä huolimatta pohkeet menivät kovan juoksun jälkeen jökkiin. Tuntuu, ettei jumi oli samanlainen kuin normaali lihaskipu rasituksen jälkeen.
Mitä venyttelyyn tulee, senkin suhteen kyllä soisin olevani aktiivisempi! Luulen vaan, ettei sekään ratkaise koko ongelmaa.
Lähetä kommentti