Se päivä, jolloin Samuli vihdoin sai lupakirjapaperin, koitti viime maanantaina. Hän ehti viikolla lentää kahdesti itsekseen ja kysäisi ohimennen torstaina, käytäisiinkö Helsingin edustalla ilmassa ennen juhannuksen viettoon lähtemistä. Mietin tovin, mutta sitten yllätin itsenikin: suostuin! Siinä menikin sitten puoli päivää jännittäessä.
Kun päästiin koneeseen asti, minua ei pelottanut. Luotin siihen, että Samuli osaa hommansa lentäjänä. Toisekseen, en itse olisi voinut tehdä mitään. Niinpä keskityin radioliikenteen ällistelyyn ja valokuvaukseen. Kauniilta näyttänyt keli oli lopulta tuulinen ja pomppuinen. Niin pomppuinen, että tuli paha olo. Vatsaa kiersi vielä lennon jälkeenkin, muttei sentään tarvinnut tyhjentää... No, ehkä menoon voi tottua eli kyllä sitä varmaan toisenkin kerran hyppään Samulin kyytiin.
Tässä hieman kuva-antia puolen tunnin reissultamme.
Suomenlinnaa
TKK:n päärakennus Otaniemessä
Keilaniemeä
Lentäjäni Samuli
6 kommenttia:
Oho, huippua - ja mitkä mieltsit maisemat!
Siistiä!
Oisko jo kohta uudestaan? :)
Voiko jostain varmistua etukäteen, että on tasainen keli? Tiesitkö esim. eilen ennen lentoonlähtöä, ettei pomputa? :)
Ehkä mä joskus opin tuntemaan taivaan salat paremmin. Oli mulla kyllä edellispäivänä (en mä eilen mitään lentänyt :) semmoinen fiilis että suht tasaista voisi olla mutta varma en ollut.
Äh, tietty edellispäivänä... mulla on kans yhdet kanan aivot...;P
Lähetä kommentti