Matikkapää ei kohdallaan...

Tapahtuipa tänään Sellon yhteispalvelupisteessä:

- Päivää, pitäisi matkakorttiin päivittää, että kotikunta on muuttunut.
- Selvä. Saisinko henkilötodistuksen... kiitos, mihin sä olet muuttanut?
- Helsinkiin.
- Orapihlajatie...
- Joo.
- Jaa, mutta onko sulla täällä kausi kesken?
- On.
- Sitten tätä muutosta ei voi tehdä. Kausi ei saa olla meneillään, kun muutos tehdään.
- Jaa siitä huolimatta, että hinta ei muutu miksikään?
- Niin. Me voidaan kyllä tehdä niin, että hyvitetään loppukausi arvoksi tälle kortille... 5,90. Mutta jos aiot viikonloppuna matkustaa paljon vielä, niin en suosittele.
- Montakos seutumatkaa mä nyt tuolla sitten pääsenkään?
- Kolme kokonaista.

Arvon hetken, mitä teen.
- No, päivitetään nyt se helsinkiläisyys sille kortille.
- Selvä.
- On kyllä aika hassua, että siirtoa ei voi tehdä, kun kausi on käynnissä, vaikka hinta ei muutu.
- Niin, no sen takia se juuri on, että kun on eri hintaryhmiä.
- Voisitko sä antaa tästä palautetta järjestelmän toimittajalle, että muuttaisi tämän asian? Että vaihdon vois tehdä, jos hinta on ryhmien välillä sama?
- Mä luulen kyllä, että tää tekniikka ei taivu siihen.
- Ei se nyt paljosta kiinni kyllä ole tehdä tuollainen tarkistus.
- Tää on kyllä aika jäykkä tää myyntijärjestelmä.
- Se ei voi olla kovin monesta koodirivistä kiinni, että sen saisi toimimaan.
- Niin, mä en tiedä, miten nää menee...

Höh! Tässä taas nähdään, miten asioita ei saada toimimaan, kun koodarit ei osaa huomioida kaikkea ja asiakas ei osaa vaatia! Kyllä tosi yksinkertaista luulisi olevan tehdä hintavertailu kahden eri hintaryhmän välillä, jos järjestelmä vaan tietää hinnat!

Matkalla kotiin tajusin, että oma matikkapääni ei nyt ollut ollut ihan terässä. En nimittäin tullut ajatelleeksi, että kauteeni kuului vielä sunnuntaikin. Laskin vain tämän viikon arkipäivien matkat ja sen perusteella tein päätöksen... maanantaina en halunnut maksaa Helsingin sisäisistä matkoista seutuhintaa ja sen vuoksi päivitys piti tehdä nyt. No, ikään kuin rangaistukseksi tyhmästä päätöksestäni päätin pyöräillä huomenna töihin. Parhaassa tapauksessa kyse ei ole ollenkaan mistään rangaistuksesta, vaan mukavasta tavasta avata pyöräilykausi oikein kunnolla.:)

Ja toivottavasti tämän päivän kuntokickboxing-tunti ei tunnu jäsenissä huomenna liikaa... muuten pyöräilykin saattaa muuttua oikeasti tuskalliseksi. (Kickboxing ei kyllä ole mua varten. Sen totesin tällä kokeilutunnilla...)

Meemeily jatkuu

Tähän törmäsin täällä.

Ohjeet:
- Nimesi (2. nimesi ja lähimmän naapurisi sukunimi)
- Asuinpaikkasi (kaupunki, jossa viimeksi kävit junalla)
- Ikäsi (lisää oikeaan ikääsi lohjenneiden sormikynsiesi lukumäärä)
- Ammattisi (naiskäyttäjä kirjoittaa äitinsä ammatin, mieskäyttäjä isänsä)
- Harrastuksesi (harrastukset, joita et ikinä voisi harrastaa/sietää)
- Lapsiesi lukumäärä (montako hiusta lähtee päästäsi, kun vedät)
- Hiustenvärisi (tämän hetkinen paidanväri)
- Silmienvärisi (tämän hetkinen housujen väri)
- Musiikkimakusi (genre, jota et siedä)
- Lempiartistisi (tyyppi, kenen biisin kuuntelit viimeksi)
- Itseäsi parhaiten kuvaava adjektiivi (se adjektiivi, mikä lukee ensimmäisenä, kun kirjoitat googleen 2. nimesi ja “adjektiivi”)

Olen Aliisa Taskinen, 25-vuotias matematiikan ja kemian opettaja Seinäjoelta. Harrastan koiravaljakolla ajoa ja baareissa istumista. Minulla on kaksi lasta. Hiukseni ovat valkoiset ja silmäni mustat. Pidän kovasti rap-musiikista ja suosikkiartistini on Celine Dion. Muutoin kuin edellä mainituin osin olen punainen.

:D

Vielä MixMegapolista...

Täytyy nyt vieläkin mainostaa, kuinka hieno keksintö nettiradiot ovat, ja se, että MixMegapol soittaa edelleen samoja biisejä kuin kaksi vuotta sitten. Juuri nyt esimerkiksi soi Shirley Clampin Melodifestivalenin finaalibiisi vuodelta 2004, Min Kärlek. Se oli mun ihan ehdoton suosikkibiisi silloin siinä finaalissa.:) Kerran satuin sen kuulemaan jopa suomalaiselta radiokanavalta... olisikohan äidillä ollut auki Iskelmäradio silloin...;)

Pitkällinen työmatka

Lähdin tänään töihin normaaliin tapaan 550:llä. Pitäjänmäen liikenneympyrän tietämillä autossa alkoi jokin piipata. Ääni muistutti isojen autojen peruutusvaroitupiippausta. Onneksi minulla soi taas musiikit korvissa, ettei tarvinnut pelkästään piipitystä kuunnella. Tosin kuului se musiikin läpikin. Bussikuski pysähtyi liikenneympyrän jälkeen tien laitaan ja käveli bussin perälle ja kokeili, että ne sellaiset punaiset hätävasarat olivat paikoillaan. Piippaus ei lakannut. Seuraavalla pysäkillä kuski teki saman operaation sillä erotuksella, että joku matkustajista oli huomannut, että yksi vasaroista oli peitetty tarramainoksilla ja se oli se vasara, joka sai aikaan hälytyksen.

Vasaran kohentaminen auttoi asiaa hetken, kunnes piippaus taas jatkui. Pitäjänmäen aseman kohdalla olevalla pysäkillä kuski tuli jälleen kohentelemaan vaivavasaraa. Hän otti tarrat pois ja alta löytyi vasara teipattuna telineeseensä. Takaisinteippauksen yhteydessä sai taas muutama istuimen selkänojaan teipattu mainos uuden käyttötarkoituksen: hätävasaran kiinnittämisen seinään telineeseensä. Piippaus hellitti, mutta jälleen vain hetkeksi. Ennen Innopolin pysäkkiä uusia tilanteenkorjausyrityksiä ei tehty, vaan saimme kuunnella piippausta koko loppumatkan. Sanomattakin on selvää, että matka kesti kaikkine kommervenkkeineen tavallista pidempään...:(

PS. Eilen radiossa kertoivat, että suomalainen Suvi Koskelainen on päässyt mukaan Voice of the McDonald's -kilpailun finaaliin. Kisabiisi piti oleman kuunneltavissa Mäkkärin sivuilla ja sinnepä päätin mennä tsekkaamaan. Ja olipa upea ääni kaimalla! Kylmät väreet oikein meni, kun kuuntelin biisin tarjolla olleesta mp3:sta! Näin siitäkin huolimatta, että tiedoston äänenlaatu ei ollut mikään mainio - se muistutti vähän nettiradioita. Mutta käykääpä kuuntelemassa!

Meemejä, meemejä

Anttilasta

1. Nappaa sinua lähimpänä oleva kirja, oli se sitten mikä hyvänsä.
2. Avaa kirja sivulta 123.
3. Lue kuudes lause.
4. Kirjoita se blogiisi.

"På samma gång var han oerhört glad åt allt detta."

Selma Lagerlöf: Jerusalem


Melukylästä

HAASTE: Kysy minulta kuusi kysymystä. Ei seitsemän tai viisi, vaan kuusi. Sillä ei ole väliä, kuinka turhia tai omituisia kysymykset ovat - kysy ne joka tapauksessa. Liitä tämä sen jälkeen omaan päiväkirjaasi ja katso, mitä sinulta kysytään.

Pitäisi vielä käydä keksimässä Emmille kysymyksiä...;)

Pääsiääsvalakioolla...

Pääsiäisenä pääsin ensimmäistä kertaa eläissäni pääsiäisvalkeita katsomaan. Piti elää neljännesvuosisata ennen kuin näin ensimmäistäkään pääsiäiskokkoa ja samalla kertaa tuli nähtyä sitten useampiakin. Olin kyllä ollut tuon neljännesvuosisadan myös autuaan tietämätön siitä, että jossainpäin Suomea kyseistä traditiota vielä ylläpidetään... Pikku hiljaa alkavat Etelä-Pohjanmaan tavat ja sanasto aueta.;)

Hannu Hanhen vikaa?

Aina välillä sitä on taipuvainen uskomaan, että itsessä on hieman Hannu Hanhen vikaa... tänäaamuna oli juurikin näin, koska löysin kadulta 20 euron setelin. Katsoin hieman kysyvästi ympäristöäni ja kysyinkin joltakin, ettei kai ole häneltä pudonnut... tämä sanoi rehellisesti "ei..." ja totesi, että "pidä ihmeessä". Toinen hannuhanhitapaus kävi toissaviikolla, kun voitin eräissä pika-arpajaisissa kahdella kolmesta ostamastani arvasta.:)

Nettiradioita

Jokin aika sitten tein löydön: ruotsalaisia radiokanavia, joita kuuntelin keväällä 2004, voi kuunnella nettiradiona! Mix Megapol ja Lugna Favoriter... Ojjoj, kun tulee mieleen ajat Konradsbergissä Tukholman sydämessä, kun avaa radion. Ja ehkä sitä huonoa nettiradion äänen laatua kestää sen hetken, että saa kuulla vähän ruotsia ja vähän ruotsalaista musiikkia (esim. eilen kuulin ensimmäistä kertaa Sara Löfgrenin Starkare-biisin sitten kevään 2004) ja vähän Euroviisumusaa. Nii-in, kuten Ruotsissa ollessani totesin, ovat ruotsalaiset euroviisuhullua kansaa. Enpä ole Suomessa kuullut viime vuoden viisuvoittajan biisiä kertaakaan radiossa, mutta esimerkiksi Mix Megapolin soittolistalla tuo vaikuttaa olevan vakiokamaa. Tietysti osaltaan sitä selittänee se, että kreikkalaisella voittajalla on myös Ruotsi-tausta. Vielä en ole onnistunut kuitenkaan bongaamaan Ruotsin tämän vuoden edustusbiisiä radiosta. Keväällä 2004 "Det gör ont" tai "It hurts" soi radiossa jatkuvasti.

Google on pelottava

Aika pelottavaa, kuinka paljon itsestä löytyy tietoa googlettamalla. Toisaalta välillä sitten löytyy sellaisia jänniä sivuja, joista ei ole koskaan tiennyt. Esimerkiksi pikaluistelun SM-kisasijoitukseni kautta aikain aikuisten sarjoissa löytyivät täältä. Tosin tuolla sivustolla ei ihan kaikki pitänyt paikkansa, koska siellä nimeni oli osallistujalistalla vuoden 2005 matkakohtaisissa SM:ssä. En muista osallistuneeni sellaisiin...;) Onhan se kiva, että joku pitää sijoituksista kirjaa, kun oma kirjanpito ei ole harjoituspäiväkirjaa kummempi ja sijoitusten listaaminen vaatisi useamman päiväkirjan läpi selaamista.

Myös edesottamuksistani yleisurheilun saralla löytyy faktaa täältä. Jälleen kerran tilastomerkinnät ovat järkevämmässä muodossa kuin omassa kirjanpidossa.:)

Jotain vähemmän mairittelevaa löytyy täältä. Tai miten sen nyt ottaa. Pisteitä ei varmaan vaan muualta löydy esillä...;) Olihan se hieno kokemus, mutta satuin olemaan pahimmoiksi aikamoisen kipeä ja kalpea nauhoituksissa...

Radio vs. mp3-soitin

Lyhyen empiirisen kokeilun jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että kuuntelen jatkossakin työmatkoilla mieluummin musiikkia mp3-soittimella kuin radiota kännykällä. En halua kuluttaa aikaa siihen, että "pääni sisällä" mainostetaan mitä milloinkin, esimerkiksi wc:n puhdistusainetta: "puhdistaa pytyn ulkoa ja sisältä...". Tietysti voisin valita jonkin ei-kaupallisen kanavan, mutta kun sitä on tottunut yhteen kanavaan, niin on yllättävän vaikeaa vaihtaa toiseen. Kokeiltu on. Toisaalta mp3-soittimessa on se huono puoli, että sen sisältöä pitää muistaa uusia riittävän usein, ettei siihen vallan kyllästy. Näin on siis kohdallani, koska omistamassani laitteessa on muistia vain 128 Mt. Tänä aamuna työmatka oli kuin uusi kokemus, kun eilen vaihdoin soittolistani sisällön täysin uudeksi.:)