Koeajelin tosiaankin eilen jälleen uutta automerkkiä. Auto oli mukavan ketterä ajella, mutta saamani palvelu oli lähes ala-arvoista. Ensinnäkin kävin liikkeessä ensimmäistä kertaa jo lokakuusaa eikä heillä silloin ollut antaa haluamaani mallia koeajettavaksi. Sopiva auto oli tarjolla vasta nyt (tästä sain tiedon viime viikolla). Sitten kun menin liikkeeseen, sitä henkilöä, joka koeajostani piti ollu kärryillä, ei löydy mistään. Joku random-myyjä alkoi sitten järjestellä koeajoani ja oli antaa auton minulle vain puoleksi tunniksi. Sanoin, että enhän minä siinä ajassa lumisadekelissä ja ruuhka-aikana kerkiä yhtään minnekään. Sitten tämä myyjä joutui huutelemaan toiselle myyjälle, että "menis kuuteen" ja toinen mumisi jotain vastaan. Kysyin:
- Onko tässä nyt joku ongelma?
- Ei tässä mitään... meidän sisäinen ongelma vaan, kun myyjä on varannut toisen myyjän ajoauton koeajoon eikä ole itse paikalla, myyjä yritti hymyillä.
Autolle siirryttäessä myyjä harjasi auton lumesta ja laittoi sen käyntiin. Mitään muuta opastusta en saanut eikä myyjä osannut edes vastata, pystyykö ratin korkeutta ja etäisyyttä säätämään.
- Laitanko tän oven kiinni, ettei sada lunta sisään, hän vain sanoi ja jätti minut autoon.
Toisissa liikkeissä myyjät ovat hieman esitelleet autossa olevia ohjauslaitteita ennen liikkeelle lähtöä. Koska aiempikaan myyjä, jonka kanssa asioin, ei varsinaisesti ollut merkin asiantuntija, kukaan ei ole kunnolla esitellyt minulle autoa.
Kun palasin koeajolta, myyjä lupasi laskea minulle tarjouksen. Hän ei tehnyt sitä heti, vaan lupasi lähettää sen sähköpostilla. Hän ei ollut kovin innokas esittelemään, mitä autoon kuuluu vakiovarusteina, joten minun piti arvailla, mitä haluaisin siihen lisävarusteiksi. Täytyy sanoa, että vaikka tämä auto oli koeajamistani neljästä merkistä top2:ssa, voi olla, että se jää liikkeeseen ihan vaan sen vuoksi, että en saa kunnon palvelua!
Niin kauan, kun olen autoton, saan vielä nauttia joukkoliikenteen ihastuttavista bussikuskeista. Tänään ensimmäisen bussin kuski oli pulisongeilla varustettu keski-ikäinen mies, joka tervehti jokaista kyytiläistä reippaalla sanalla "terve" (kuvittele tähän sellainen kummelimainen tamperelainen aksentti). Tervehdystä oikein säpsähti. Toinen aamun bussikuskeista olikin sitten nuorempi kaveri, joka katseli sisään lappaavia ihmisiä alta kulmain...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti