Kallis laji?

Kävin eilen jälleen iltarasteilla. Suoritus oli kohtuullinen. Tosin viimeisen rastin ja maalin välillä kantapää osui kovaa kiveen ja nilkkaan sattui. Ilmeisesti ei onneksi sen pahemmin, koska jalalla kävelee hyvin, mutta joissain asennoissa nilkka aristaa... :/ Tänään pidin lepoa tuon ja sateen takia.

Joku sanoi jossain vaiheessa, että suunnistus on kallis laji. Hieman ihmetytti, mutta kyllähän tuota hintaa kertyy, kun alkaa summata kaikkia välineitä. Katselin Suunnistajan Kaupan hintoja ja laskin hieman summaa, mitä minulla, kuntosuunnistajalla, on teoriassa kulunut suunnistusvälineisiin. Teoriassa siksi, että suunnistuspaidan olen saanut seuralta, toiset housuista, säärisuojat ja emit-kortin ovat kustantaneet vanhemmat, enkä muista tarkkoja maksamiani summia. Suunnistusasuja saisi hieman edullisemmin seuran kautta.

Tässä siis suurpiirteistä summaa:

suunnistuskengät 100 e (joku enemmän suunnistanut, sanoi ostavansa kenkäparin kaudessa, minulla kengät ovat kestäneet nyt 3 kautta, mutta alkavat olla jo aika loppuun kulutetut)
led-otsalamppu 40 e
kompassi 60 e (olen ostanut 2 uutta kompassia, joista toinen oli merkittävästi halvempi, samainen tuttava, joka ostaa kenkiä kerran kauteen, ostaa myös kompassin per kausi)
housut 23 e
pusero 40 e
emit-kortti 48 e
säärisuojat 26 e

Näistä tulee 337 e.

Tähän vielä tietysti tulee kerran vuodessa maksettava seuran jäsenmaksu (20 e) (jolla pääsisi Espoossa ilmaiseksi iltarasteille), tänä kesänä maksettu 2 sarjakorttia iltarasteille à 25 e ja jos haluaisi lähteä jonnekin kunnon kisoihin, tulisi vielä lisenssimaksu. Tietysti tähän voisi hankkia vielä lisäksi verryttelyasua ja erilaisia paitoja ja trikoita ja... Ei pidä tietenkään unohtaa kustannuksista myöskään bensoja ja auton ylläpitoa. Isoin kertainvestointi suunnistukseen liittyen kyllä on ehdottomasti auto! (Tosin tietysti suunnistus ei ole ainoa syy, miksi ostin auton, mutta yksi tärkeä.) Niin, että kyllähän näistä alkaa jo kertyä... että kai se on uskottava, että suunnistus on kallis laji.

Meezminä

Tältä ehkä näytän silloin, kun kotona tietokonetta käyttelen. ;) (Idea löytyi täältä.)

Uusi reitti töihin

Tulin tänään eri reittiä töihin kuin aikaisemmin. Matkalla oli jyrkempiä nousuja kuin toista kautta ja matkaakin kertyi kilometrin verran enemmän. Tosin mittariin ylimääräistä, kun vähän harhailin... Voipi olla, että jatkossa kuitenkin suosin valvaväylän viereistä pyörätietä enkä tuota metsän siimeksessä kulkevaa. Kyllä sitä metsän rauhaa saa ihan tarpeekseen suunnistaessa nauttia.

Korjauksia kritiikkiin

Pitääpi perua vähän kritiikkiään Tampereen iltarasteista. Kohta kohdalta:

a) Tänään opasteet olivat hyvin esillä. Jopa kauempaa kuin oli ilmoitettu. Usein kyllä kääntymisopasteet ovat tulleet vastaan hyvin viime tingassa. Näin oli kyllä tämän vuoden Vitträskin Espoorasteillakin... että kai se riippuu vähän kijosta (= kilpailunjohtajasta).

b) Tästä on nyt ollut monenlaista käytäntöä tässä viimemmäksi. Hyviä ja huonoja. Osin parkkitilan armoilla. Mietinpä, että itsekin viime vuonna kijona järjestin myynnin juuri vähän samaan tapaan kuin, mitä kritisoin... Puolustukseksi sanottakoon, että Espoorasteilla pitää kuskata myyntipaikalta maaliin nimilappuja.

c) Tätä en oikaise. Olen edelleen samaa mieltä.

d) Viime viikolla minulle selvisi, että paperitulosteen saa aina, kun osaa pyytää. Paperitulostin voi olla jossain vähän piilossa. Viime viikolla minulle vain satuttiin tarjoamaan tulostetta. Kiitettävällä nopeudella tulokset ovat tulleet kyllä nettiin. Useimmiten heti samana iltana.

Tänään sujui suunnistus ihan kohtuudella. Kävi mielessä, että tilanne siitä, että "jaksan juosta paremmin kuin osaan suunnistaa" -tilanne on hieman tasoittunut näinä vuosina, kun olen suunnistellut kesästä 2002. Toisin sanoen juoksukunto on heikentynyt ja suunnistustaidot hieman parantuneet. Ehkä nämä joskus vielä tulevaisuudessa kohtaavat!

Digiboksiostoksilla

- Päivää! Voisinko auttaa?
- Joo, digibokseja tulin katteleen.
- Millastas...?
- Kaapeliverkkoon, tallentavaa... ja sit oli vielä jotain muitakin vaatimuksia... (kaivelen käsilaukustani ruttaantuneen asukastiedotteen)
- Mitäs muuta? naureskelee myyjä.
- Joo, alin symbolinopeus pitää olla 4000 Ms/s ja manuaaliviritys pitää olla.
- Symbolinopeus, mikäs se on, mistäs me se saadaan edes selville...
- Jaa-a... kai se on...
- Onks nää sun omia vaatimuksia?
- Eikun isännöitsijän. (Tässä vaiheessa melkein närkästyn).
- Täytyy kysyä tolta toiselta myyjältä...

Myyjä huutelee toisen paikalle. Tämä toinen onkin jo aika paljon asiantuntevampi ja selittää, että heillä on sama symbolinopeus ja että kun manuaaliviritys on laitteessa, sieltä saa valituksi tuonkin nopeuden. Selittääpä vielä hieman manuaalivirityksen periaatteitakin.

Ensimmäinen myyjä jatkaa myyntipuheitaan, mutta minulta menivät ostohalut.

Mitä muuten digiboksin hankkimiseen tulee, olen tässä suhteessa aikamoinen laggard eli vitkastelija Rogersin innovaatioiden diffuusioteorian mukaan.

Kesäloman kootut eli poimintoja loman varrelta

Kaksi viikkoa hurahti ohi ja tänään oli ensimmäinen työpäivä loman jälkeen. Tässä joitain maistiaisia lomastani (kronologisessa järjestyksessä):

1) Kohtaaminen kyykäärmeen kanssa. Vaikka olen kolunnut jos jonkinmoisissa metsissä viime vuosien aikana, piti mennä pyhärantalaiseen mökkisaareen ennen kuin näin kyykäärmeen. Molemmat jähmetyimme hetkeksi, se varvikossa, minä polulla. Sitten se mennä luikersi poispäin. Vasta jälkikäteen säikähdin, että minulla oli vain sandaalit jalassa.

2) Espoorastit Vitträskissä. Kävin katsomassa, millaisessa maastossa viime vuonna suunnistutin ihmisiä iltarastien kilpailunjohtajana. Vitträskin maasto sopi minulle. Sijaluku oli C-radalla 6. Metsästä tultuani aika oli vielä radan kärkiaika.:) Aika hyvin esimerkiksi verrattuna tämän päivän sijaan 61. Tampereen iltarasteilla, jotka juostiin Sahalahden Höllinvuoren risukossa.

3) Tukholmassa kaikki ennallaan - ainakin melkein. Kävimme katsomassa, miten Tukholma jaksaa. Kaikki oli lähes ennallaan, mitä nyt SL oli muuttanut värinsä punaisesta siniseen. Osa tutuistakin oli tallella kaupungissa.:)

4) Kirkkolahdessa tarkeni uida. Viime kesäinen pelastus, Oriveden Kirkkolahti, oli vilakka, mutta uimakelpoinen.

5) Vanhasta Raumasta löytyi, mitä etsittiin. Vanhassa Raumassa on mukava määrä käsityöliikkeitä ja sieltäpä löytyi se, mikä vielä puuttui.

6) Koppi! Jo toistamiseen. Lauantaina vietettiin ystäväpariskunnan häitä Helsingissä. Nappasin morsiuskimpun jo toistamiseen tänä kesänä. Joku ystävä tuumasi, että "eiköhän se ala olla jo aika selvä, kun jo toinen tänä kesänä..." Muilta kommenteilta säästyin tällä kertaa.

Tässä lyhykäisyydessään lyhyt lomani.