Viimeiset puolitoista vuotta olen laulanut konservatorion nuorisokuorossa nimeltä All4Voices. Jotenkin olen tuntenut itseni ulkopuoliseksi, kun olen ollut 8-15 vuotta vanhempi kuin muut. Lopullisen päätöksen siitä, että olisi aika vaihtaa kuoroa tein kesän aikana, kun tiesin, että syksyn ohjelmassa olisi lasten musiikkinäytelmä. En innostunut esimerkiksi laulusta Minun ystäväni on kuin villasukka, jossa lauletaan mm. "Minä olen vielä pikkuinen ja siksi tahtoisin, oppia tän elämän vielä paremmin. Ja kun mä sitten joskus, olen aikuinen..." Päätin hakea konservatorion piirissä toimivaan kamarikuoro Auditeen. Jännittävä koelaulutilaisuus oli tänään ja sain sen jälkeen tietää, että minut hyväksyttiin kuoroon.:)
Ennen Auditea ehdin kuitenkin tehdä pikavierailun Lähde-kuorossa. Olin viime viikonloppuna kuoron riveissä Joensuun gospel-festareilla. Ehdin käydä treeneissä kerran ennen viikonloppua. Tosin muutkaan eivät olleet aiemmin treenanneet Nuoren uskon messua, joka sunnuntaina vietiin läpi Noljakan kirkossa. Reissuun lähtö oli aika ex tempore -juttu... samoin oli se, että afrikkalaisen musiikin workshopin päätteeksi lauantaina kävelimme ghanalaisen, botswanalaisen ja paikallisen kuoron kanssa suorinta tietä Joensuun torille esittämään juuri oppimiamme afrikkalaisia lauluja. Sunnuntain messuun toi lisämaustetta ghanalainen kuoro, joka esitti oman laulunsa ehtoollisen jälkeen ja toisena lauluna Sinua siunata tahdon -laulun houkutellen meidät Lähde-kuoron laulajat mukaan laulamaan ... ja tanssimaan laulun tahdissa. Niin, uskokaa tai älkää, kyseiseen kappaleeseen voi sovittaa tanssiaskelia. Oli hauskaa tutkailla gospelia afrikkalaisten näkökulmasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti