Sí, sí... vajaan viikon vierailu Espanjaan ei tuonut paljoa ruskeutta vaalean ihoni pintaan. Ei olisi varmaan tuonut sittenkään, vaikka kelit olisivat olleet aurinkoisemmat. Nyt Barcelonan taivasta varjosti kahden ensimmäisen päivän ajan pilviharso ja nurkissa viuhui kova tuuli. Pari viimeistä päivää olivat aurinkoisempia, mutta Suomessa taisi sillä välin olla lämpimämpää. Postauksen otsikon mukaisen lausahduksen päästi ilmoille eräs Tibidabon läheisyydessä kaverinsa kanssa päivää paistatellut nuorukainen, kun kävelin heidän ohitseen. Espanjan kielen jonkinasteisesta taidosta oli muutekin reissussa hyötyä, mutta enempikin olisi ollut tarpeen... ja katalaaninkaan taidosta ei olisi ollut haittaa. No, pärjäsin kuitenkin ihan hyvin ja aina kun Tukholman aikainen kämppikseni Anna ehti liikkua seurassani, minulla oli natiivi tulkki.:) Valitettavasti näitä hetkiä oli vierailuni aikana harmittavan vähän, koska espanjalaisen konsultin arkeen kuuluvat pitkät päivät alipalkattuna ja ilman minkäänlaista ylityökorvausta.
Kiertelin Barcelonaa jalat väsyksiin ja ehdin nähdäkin vaikka mitä. Silti varmaan paljon jäi näkemättä. Härkätaistelua Anna ei luvannut minua viedä katsomaan. Ei kuulemma ole itsekään koskaan käynyt, eikä halua käydäkään. Sen sijaan yritimme nähdä RedBull AirRacea Barcelonan biitsillä 1,3 miljoonan muun ihmisen kanssa, mutta eihän siitäkään mitään tullut. Liikaa väkeä. Sen sijaan Feria de Abril de Catalunyassa ei ollut mitenkään kovin suurta tungosta, vaikka raitiovaunussa matkalla paikan päälle oltiinkin kuin sillit suolassa.
Valitettavasti minulla ei ole edelleenkään digikameraa (*hävettää*), joten saan kuvat vasta myöhemmin. Ehkä laitan sitten joitakin tännekin esille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti