Olin tänään matkalla Lielahteen. Olin katsonut Repasta suhteellisen huolimattomasti, missä pitää jäädä pois ja jossain vaiheessa tajusin ajaneeni auttamattomasti pysäkistä ohi. Ajattelin, että ajelenpa samalla bussilla sitten takaisin, kun oltiin jo niin "perämettissä", ettei siellä muita busseja kulkenut. Päädyin sitten Lentävänniemeen. Bussi seisoi noin 10 minuuttia ja lähti sitten paluumatkalle. Tällä kertaa osasin nousta pois oikealla pysäkillä.
Bussiseikkailun huono puoli oli se, että myöhästyin myöhemmin illaksi sopimastani tapaamisesta nolosti ainakin vartin.
maanantaina, lokakuuta 30, 2006
sunnuntaina, lokakuuta 29, 2006
Äntligen...
Sain eilen vihdoinkin Jerusalemin luetuksi. Palautin sen samantien, kun kerran satuin olemaan pääkaupunkiseudella. Yksi aikakausi on siis ohi ja 491 sivua vanhahtavaa ruotsin kieltä voitettu kanta.:) Jatkoin ruotsinkielisen kirjallisuuden parissa lukemalla junassa joskus aiemmin aloittamaani "Frågor, svar och fakta, Vem är Björn och vem är Benny och andra intressanta mysterier". Hieman eri tyylilajin kirja tuo kuin Lagerlöfin eepos.
Tampereella oli viikonlopun aikana tullut talvi. Lunta on jonkin verran ja aikasta kylmältä tuntuu. Ja mikä ikävintä, talvikenkäni ovat Orivedellä.:|
Tampereella oli viikonlopun aikana tullut talvi. Lunta on jonkin verran ja aikasta kylmältä tuntuu. Ja mikä ikävintä, talvikenkäni ovat Orivedellä.:|
torstaina, lokakuuta 26, 2006
Polvi
Kai se on uskottava, ettei polveni kestä asfaltilla juoksua. Juoksin hieman alle 3 kilsaa ja pelasin tunnin sählyä. Paluumatkalla polvi oli niin kovin kipeä, että puolet matkasta piti kävellä. :( Se on ikävää, koska juokseminen olisi kuitenkin mukavaa...
keskiviikkona, lokakuuta 25, 2006
TAM-1: Oppitunti 3: kertominen
Tänään tuli selväksi, että asuintalosta kertominen pitää tehdä harkiten. Satuin mainitsemaan eräälle teekkarille, missä tällä hetkellä majailen ja sain aikaan aikamoisen naurun purskahduksen...
tiistaina, lokakuuta 24, 2006
TAM-1: Oppitunti 2: musiikki
Tänään opin, että tamperelaisessa teekkariasunnossa on soveliasta soittaa musiikkia viideltä aamulla niin lujalla, että naapurihuoneistossa korvatulpat korvissaan nukkuva herkkäuninen henkilö herää.
maanantaina, lokakuuta 23, 2006
TAM-1 Tamperelaisen teekkariasumisen perusteet 1
Asustelen seuraavat kaksi viikkoa eräässä tamperelaisittain tunnetussa teekkariasuntolassa poikasolussa. Oletan, että tämä annos tamperelaista teekkariasumista riittää hetkeksi. Ajattelin jakaa teille, hyvät blogini lukijat, joitakin kokemuksiani tältä ajalta.
Oppitunti 1: Jääkaapin sisältönä lähinnä olutta.
PS. Erittäin iso plussa tässä asumisratkaisussa on työmatkan lyhyys.:)
Oppitunti 1: Jääkaapin sisältönä lähinnä olutta.
PS. Erittäin iso plussa tässä asumisratkaisussa on työmatkan lyhyys.:)
sunnuntaina, lokakuuta 22, 2006
Uusi KISS, vanhaa musiikkia
Silloin kun sunnuntai-iltaisin tulee ajeltua Helsingistä sisämaahan päin, kuuntelen mielelläni Uutta KISSiä. En niinkään kaipaa uutta musiikkia, vaan pidän 90 astetta -ohjelmasta, jossa soitetaan 90-luvun musiikkia. Sitä ei nykyään enää niin usein muuten kuule. Välillä kuitenkin kanavan kuuluvuus esimerkiksi Mutikon mutkissa on niin huono, että vaihdan suosikkikanavalleni, jonka kohderyhmän alaikärajan olen saavuttanut tänä vuonna. Se ei ole silti estänyt minua kuuntelemasta kyseistä kanavaa aina sen perustamisesta 1997 lähtien...;)
* *
Musiikilla on kummallinen vaikutus myös aerobic-tunteihin. Jos musiikki on miellyttävää, sitä jaksaa jumpatakin paremmin. Aivan joka kerta en ole ollut tyytyväinen TamppiAreenan jumppavetäjien valikoimaan... välillä on ollut Rednexiä ja Aquaa ja sen sellaista (niin, nämä edustavat sitä osaa 90-luvun musiikista, josta en niin välitä). Euroviisukappaleet sen sijaan ovat sopineet minulle, olenhan fani.;) Toivottavasti jumppavetäjät eivät kuitenkaan koskaan täällä sorru samaan kuin joskus Otaniemessä: diskohumpaksi väännettyyn Celine Dioniin tai teknojoulumusiikkiin.
* *
Musiikilla on kummallinen vaikutus myös aerobic-tunteihin. Jos musiikki on miellyttävää, sitä jaksaa jumpatakin paremmin. Aivan joka kerta en ole ollut tyytyväinen TamppiAreenan jumppavetäjien valikoimaan... välillä on ollut Rednexiä ja Aquaa ja sen sellaista (niin, nämä edustavat sitä osaa 90-luvun musiikista, josta en niin välitä). Euroviisukappaleet sen sijaan ovat sopineet minulle, olenhan fani.;) Toivottavasti jumppavetäjät eivät kuitenkaan koskaan täällä sorru samaan kuin joskus Otaniemessä: diskohumpaksi väännettyyn Celine Dioniin tai teknojoulumusiikkiin.
maanantaina, lokakuuta 16, 2006
Lasten lomaviikko
Oih! Olipa tänään kaupunkibussissa kerrankin kunnolla tilaa, kun koululaiset lomailevat.:) Oriveden bussissa tajusin loman merkityksen siinä vaiheessa, kun olin jäämässä bussista pois. Kukaan muu ei painanut stop-nappia eikä kukaan muu jäänyt bussista pois sillä pysäkillä. Olisikohan ystäväni bussikuski sen verran fiksu, että osaisi tästä päätellä, etten ole koululainen?;)
tiistaina, lokakuuta 10, 2006
Vuosi sitten...
Valmistuin vuosi sitten. Onpas ensimmäinen vuosi diplomi-insinöörinä mennytkin nopeasti. Ei tunnu siltä, että siitä olisi vielä niin kauan.
Valmistumispäiväni kunniaksi liputetaan...;) No, oikeasti muistetaan Aleksis Kiveä ja on ehkä parempi sanoa, että Aleksis Kiven -päivä auttaa muistamaan valmistumispäiväni.
--
Näin tänään Qatarin kaksihenkisen karatejoukkueen. Taitaa qatarilaisia olla useampiakin osallistumassa karaten MM-kisoihin, mutta rautatieaseman pysäkille pysähtyneestä kaupunkibussin näköisestä tilausajosta tuli ulos kaksi Qatarin takkiin pukeutunutta miestä ja iso määrä laukkuja. Bussiin jäi vielä ainakin japanilaisen/kiinalaisen näköisiä ihmisiä ja kasseja, jotka kuuluivat Tsekin karate-joukkueelle.
Toinen qatarilaisista kipaisi tien toiselle puolen hakemaan hotellista kärryn kapsäkkien siirtämistä varten. Sillä välin toinen tervehti minua ja kysyi, mitä kuuluu. Kun qatarilaiset olivat päässeet laukkuineen tien toiselle puolelle, huomasin, että hotellin eteen kaarsi viisi taksia. Niistä tuli ulos USA:n karatejoukkue.
Rautatieaseman pysäkki on kyllä aitiopaikka Tampereen kansainvälisten tapahtumien backstagen seuraamiseen, kuten jo aiemmin totesin.
Valmistumispäiväni kunniaksi liputetaan...;) No, oikeasti muistetaan Aleksis Kiveä ja on ehkä parempi sanoa, että Aleksis Kiven -päivä auttaa muistamaan valmistumispäiväni.
--
Näin tänään Qatarin kaksihenkisen karatejoukkueen. Taitaa qatarilaisia olla useampiakin osallistumassa karaten MM-kisoihin, mutta rautatieaseman pysäkille pysähtyneestä kaupunkibussin näköisestä tilausajosta tuli ulos kaksi Qatarin takkiin pukeutunutta miestä ja iso määrä laukkuja. Bussiin jäi vielä ainakin japanilaisen/kiinalaisen näköisiä ihmisiä ja kasseja, jotka kuuluivat Tsekin karate-joukkueelle.
Toinen qatarilaisista kipaisi tien toiselle puolen hakemaan hotellista kärryn kapsäkkien siirtämistä varten. Sillä välin toinen tervehti minua ja kysyi, mitä kuuluu. Kun qatarilaiset olivat päässeet laukkuineen tien toiselle puolelle, huomasin, että hotellin eteen kaarsi viisi taksia. Niistä tuli ulos USA:n karatejoukkue.
Rautatieaseman pysäkki on kyllä aitiopaikka Tampereen kansainvälisten tapahtumien backstagen seuraamiseen, kuten jo aiemmin totesin.
tiistaina, lokakuuta 03, 2006
Thank you for the music
Eilen kiitin onneani, että pääsin bussissa päällä ollutta radiota karkuun mp3-soittimeni kuulokkeiden taakse. Radiossa oli käynnissä ohjelma, jossa haastateltiin jotain kivien halailijaa.
- Imetsä niinku jotain energiaa niistä kivistä? kysyi toimittaja...
Tuokin jo riitti, mutta ehdin kuulla myös, että halailija ei ota mukaansa aikuisia, mutta lapsia kyllä. Syy tähän oli se, että lapset "hahmottavat luonnon rytmin eri tavalla". Just joo.
--
Nyt illalla musiikista oli kyllä ehkä hieman haittaa, kun en ollut riittävän hereillä kuitatakseni takaisin bussikuskille. Hän oli aiemminkin kommentoinut pitkistä päivistäni, mutta nyt hän meni tulkinnassaan hieman liian pitkälle:
- On se raskasta toi koulunkäynti, kun on pitkiä päiviä.
KOULUNKÄYNTI?! Siltäkö tämä nyt näyttää, jos lähden aamulla kello 6.50 ja palaan 18.05 lähtevällä bussilla. Kyyllähän tietenkin naamani kukkii kuin milläkin teinillä... Äh, ehkä tämä on taas näitä tilanteita, jotka pitäisi ottaa imarteluna. Kyseiselle bussikuskille pitäisi päästä kuittaamaan jotain takaisin, kun pitempää päiväähän hän tekee kuin minä, kun ajaa molempia noista vuoroista.
- Imetsä niinku jotain energiaa niistä kivistä? kysyi toimittaja...
Tuokin jo riitti, mutta ehdin kuulla myös, että halailija ei ota mukaansa aikuisia, mutta lapsia kyllä. Syy tähän oli se, että lapset "hahmottavat luonnon rytmin eri tavalla". Just joo.
--
Nyt illalla musiikista oli kyllä ehkä hieman haittaa, kun en ollut riittävän hereillä kuitatakseni takaisin bussikuskille. Hän oli aiemminkin kommentoinut pitkistä päivistäni, mutta nyt hän meni tulkinnassaan hieman liian pitkälle:
- On se raskasta toi koulunkäynti, kun on pitkiä päiviä.
KOULUNKÄYNTI?! Siltäkö tämä nyt näyttää, jos lähden aamulla kello 6.50 ja palaan 18.05 lähtevällä bussilla. Kyyllähän tietenkin naamani kukkii kuin milläkin teinillä... Äh, ehkä tämä on taas näitä tilanteita, jotka pitäisi ottaa imarteluna. Kyseiselle bussikuskille pitäisi päästä kuittaamaan jotain takaisin, kun pitempää päiväähän hän tekee kuin minä, kun ajaa molempia noista vuoroista.
sunnuntaina, lokakuuta 01, 2006
Oivallisesti
Olin perjantaina kuvauskeikalla paikallisessa valmistumisjuhlassa, joka omassa opinahjossani kulki nimellä todistustenjakotilaisuus. Oli hauska päästä seuraamaan, mitä eroja tältä osin on näiden yliopistojen välillä. En nyt lähde tässä sen enempää eroja listamaan, mutta mainittakoon yksi, joka jäi harmittamaan. TTY:llä oivallisesti valmistuneet saavat 500 euron stipendin. Miksei näin voinut olla TKK:llakin? TKK:lla palkitaan aina vain nopeasti (eli <=4 vuodessa) valmistuneet.
Uudistusbuumi
Ensin olivat vuorossa sisäliikuntakenkäni. Vanhat alkoivat jo repsottaa saumoistaan ja ihmekkös tuo: kengät olivat noin kaksitoista (12) vuotta vanhat. Niin vanhat, että niihin oli (turhaan) ostettu kasvunvaraa.
Sitten vuoroon tulivat hiiri ja mp3-soitin. Niin, sain vihdoin aikaiseksi ostaa uuden "ämppärin" eikä tarvitse enää turvautua hätäapuun. :) Hiiren uudistamistarve ilmeni vasta jokin aika sitten. Ilmeisesti se oli syönyt liikaa pölyä tai jotain. Joka tapauksessa nyt minua palvelee uutuuttaan hohtava optinen sellainen. Hyvästi pallohiiret.;)
Sitten vuoroon tulivat hiiri ja mp3-soitin. Niin, sain vihdoin aikaiseksi ostaa uuden "ämppärin" eikä tarvitse enää turvautua hätäapuun. :) Hiiren uudistamistarve ilmeni vasta jokin aika sitten. Ilmeisesti se oli syönyt liikaa pölyä tai jotain. Joka tapauksessa nyt minua palvelee uutuuttaan hohtava optinen sellainen. Hyvästi pallohiiret.;)
sunnuntaina, syyskuuta 24, 2006
Rajansa kaikella
En ole tottunut, että maaseudulla (tai no, Orivesihän on kaupunki kyllä...) naapurit olisivat niin lähellä, että pihalla pyöriessään tarvitsisi miettiä, kuka näkee ja mistä suunnasta, mitä on tekemässä. Täällä se, että viereistä tietä kulkee ihmisiä, jotka sumeilematta pällistelevät pihaan, tekee olon hieman levottomaksi. No, pelkästään ohikulkiessa pihaan luodut katseet nyt vielä kestää, mutta rajansa on pällistelylläkin. Eilen, kun teimme töitä autotallityömaalla, eräs vanhempi mies pysähtyi tienlaitaan ja jäi siihen rintamasuunta pihaamme päin. Siinä hän sitten seisoa pönötti ja tuijotti tekemisiämme kädet selän takana eikä edes tajunnut lähteä pois, vaikka yritimme välillä tuijottaa takaisin. Sanoisin, että tilanne oli "hieman" kiusallinen.
torstaina, syyskuuta 21, 2006
Sisä- ja oikeusministerit Tampereella
- Ihan niinku mä olisin jonku kuullu sanovan, niinku uutisissa tai jotain, että täällä on joku kokous... mut emmä oo ihan varma, selvensi teinityttö kavereilleen tilannetta Tampereella, kun eilen odottelin bussia rautatieaseman tietämillä. Liikenne oli siinä kohdassa jokseenkin puuroutunutta.
Kyllähän siellä tosiaan EU-kokous onkin ja se näkyy liikenteessä. Poliisit ohjaavat liikennettä ja siitä huolimatta (vai ehkä juuri siitä syystä?) tänäänkin keskustassa vallitsi täysi kaaos. Sain katsella kuitenkin kaikessa rauhassa eväitä syöden, mitä rautatieasemaa vastapäätä olevan hotellin edessä tapahtui. Autoja tuli ja meni poliisisaattueissa. Ketään silmäätekevää en kyllä tunnistanut, mutta eipä minulla juuri ole kunnia tuntea EU-maiden sisä- tai oikeusministereitä näöltä.
Kyllähän siellä tosiaan EU-kokous onkin ja se näkyy liikenteessä. Poliisit ohjaavat liikennettä ja siitä huolimatta (vai ehkä juuri siitä syystä?) tänäänkin keskustassa vallitsi täysi kaaos. Sain katsella kuitenkin kaikessa rauhassa eväitä syöden, mitä rautatieasemaa vastapäätä olevan hotellin edessä tapahtui. Autoja tuli ja meni poliisisaattueissa. Ketään silmäätekevää en kyllä tunnistanut, mutta eipä minulla juuri ole kunnia tuntea EU-maiden sisä- tai oikeusministereitä näöltä.
keskiviikkona, syyskuuta 20, 2006
Haamuja vai huonoa tuuria?
Olimme alkuviikon seminaarissa Mustion linnassa. Linnakierroksella saimme kuulla neljästä linnan kummituksesta ja minä ehdin työkavereilleni julistaa, etten usko kummituksiin. Enpä niihin Myttäälässäkään törmännyt, vaikka tiemmä niitä sielläkin piti liikkuman.
Maanantai-iltana istuin itsekseni huoneessani ja luin kirjaa. Sitten jokin rysähti. Ihmettelin, oliko jotain tavaraa pudonnut pöydältä alas vai mistä ääni mahtoi kuulua. Sitten huomasin, että seinällä ollut patteri oli lähtenyt irti kiinnityksistään. Asian tekee kummalliseksi se, että olin juuri samana iltana hieman aiemmin kertonut työkavereilleni myös siitä, kuinka Tukholmaan muutettuani aika alkuvaiheessa seinältäni putosi patteri. Liekö tämä sitten sattumaa ja huonoa tuuria vai onkohan niitä haamuja sittenkin...? ;)
Maanantai-iltana istuin itsekseni huoneessani ja luin kirjaa. Sitten jokin rysähti. Ihmettelin, oliko jotain tavaraa pudonnut pöydältä alas vai mistä ääni mahtoi kuulua. Sitten huomasin, että seinällä ollut patteri oli lähtenyt irti kiinnityksistään. Asian tekee kummalliseksi se, että olin juuri samana iltana hieman aiemmin kertonut työkavereilleni myös siitä, kuinka Tukholmaan muutettuani aika alkuvaiheessa seinältäni putosi patteri. Liekö tämä sitten sattumaa ja huonoa tuuria vai onkohan niitä haamuja sittenkin...? ;)
sunnuntaina, syyskuuta 17, 2006
Hätäapu
En ole kuollut tylsyyteen työmatkoilla, vaikka mp3-soittimeni kuolikin. Löysin hätäavun kännykkään integroidusta radiosta.:) Sitä kuuntelemalla olen selviytynyt matkoista suuremmitta tuskitta. Tosin totesin perjantaina, että tässä tapauksessa ei ehkä olisi kannattanut unohtaa kännykän laturia töihin. Radion käyttö kuitenkin syö akkua jonniin verran ja akku veteli viimeisiään perjantaina...
Kotinettikin saatiin vihdoin jaetuksi useammalle kuin yhdelle koneelle, joten paistaa se aurinko nettiriippuvaisenkin risukasaan tällä kertaa...;)
Kotinettikin saatiin vihdoin jaetuksi useammalle kuin yhdelle koneelle, joten paistaa se aurinko nettiriippuvaisenkin risukasaan tällä kertaa...;)
tiistaina, syyskuuta 12, 2006
Le grande catastrophe!
Eilen sattui jotakin, mikä vielä tekee työmatkoistani ikäviä! Kävi nimittäin niin, että mp3-soittimeni rupesi oikkuilemaan.:(( Se ei oikein jaksa pysyä päällä, vaan menee pian päälle laittamisen jälkeen pois päältä ja tulee takaisin päälle itsestään ja menee pois päältä ja... Jokin kontaktihäiriö varmaan, mutta todella fataali bussissa viihtymisen kannalta! Sain musiikin vihdoin soimaan sekä meno- että paluumatkalla tänään, kun tarpeeksi kauan jaksoin yrittää. Onhan se Abban Dancing Queen ihan kiva biisi, mutta kun kuuntelee kymmenettä kertaa sen kahta ensimmäistä tahtia, alkaa jo tuskastuttaa... Onneksi lopulta pidempikin kontakti löytyi eikä tarvinnut viettää koko matkaa painellen virtanappia, olkoonkin, että sitäkään ei tarvittu siihen, että laite tuli päälle.
Iltapäivällä kiitin onneani, että sain musiikin pyörimään laitteessa, ettei tarvinnut kuunnella kahta kevään ylioppilasta. Heitä harmistutti se, että jotkut kehtaavat kysyä, miten ylioppilaskirjoitukset menivät.
- Se on vähän sama kuin kysyis toisen palkkaa, ei semmoista saisi kysellä... tai korkeintaan sillä tasolla, että "saaksä hyvää palkkaa, riittäks rahat bilitykseen niinku yleensä tonikäsillä tytöillä".
- Niin.
- Sitten jotkut kysyy silleen, että "meniks kirjotukset hyvin? Saiks monta ällää?" ja sit mä oon silleen, että ei nyt tullut yhtään ällää, pari jäi aika lähelle, mutta kirjotin eximian paperit - se on se toisiks paras arvosana, ja sitten ne on ihan silleen, että vähänks tyhmä ja vajaajärkinen tyttö.
- Niin no, aattele joskus sillon, kun tommoset vanhat patut on kirjottanu ei ollu niinku muutaku ällä, cee ja aa, et oli niinku vaan tosi hyvät, keskinkertaset ja tosi huonot.
Ja tämä vain jatkui...
Iltapäivällä kiitin onneani, että sain musiikin pyörimään laitteessa, ettei tarvinnut kuunnella kahta kevään ylioppilasta. Heitä harmistutti se, että jotkut kehtaavat kysyä, miten ylioppilaskirjoitukset menivät.
- Se on vähän sama kuin kysyis toisen palkkaa, ei semmoista saisi kysellä... tai korkeintaan sillä tasolla, että "saaksä hyvää palkkaa, riittäks rahat bilitykseen niinku yleensä tonikäsillä tytöillä".
- Niin.
- Sitten jotkut kysyy silleen, että "meniks kirjotukset hyvin? Saiks monta ällää?" ja sit mä oon silleen, että ei nyt tullut yhtään ällää, pari jäi aika lähelle, mutta kirjotin eximian paperit - se on se toisiks paras arvosana, ja sitten ne on ihan silleen, että vähänks tyhmä ja vajaajärkinen tyttö.
- Niin no, aattele joskus sillon, kun tommoset vanhat patut on kirjottanu ei ollu niinku muutaku ällä, cee ja aa, et oli niinku vaan tosi hyvät, keskinkertaset ja tosi huonot.
Ja tämä vain jatkui...
maanantaina, syyskuuta 11, 2006
Asem ja minä
- Ethän sää mahdu sinne sekaan ollenkaan, hymyili 95-vuotias isotätini viime viikolla, kun uutisissa puhuttiin Asem-kokouksesta ja siihen liittyvistä turvajärjestelyistä, ja olin juuri hetkeä aiemmin kertonut meneväni viikonlopuksi Helsinkiin. Hän osui melkeinpä oikeaan.;)
Lauantaina päivällä vaikutti kovin rauhalliselta. Ainoa, mikä pisti silmään oli poliisien epätavallisen suuri määrä katukuvassa ja yksi poliisisaattue, jota jouduin odottamaan ennen kuin pääsin ylittämään Mannerheimintien.
Kadulla käveli vastaan myös eräs poliisituttavani siviilipuvussa. Hänen niskassaan näkyi kuitenkin kierrejohto, joten todennäköisesti hänellä oli nappi korvassaan ja mitä ilmeisimmin hän oli työvuorossa. Emme pysähtyneet rupattelemaan, vaan moikkasimme ohittaessamme toisemme.
Illan pimennyttyä satuin olemaan Kiasman ja Postin välissä autokyydissä, kun radiossa kerrottiin, että poliisi on hajoittanut mielenosoitusryhmän Kiasman aukiolta... Siinä vaiheessa tilanne näytti jo rauhalliselta, olkoonkin, että hetkeä aiemmin olimme ihmetelleet poliisiautojen määrää Eduskuntatalon lisärakennuksen pihassa....
Lauantaina päivällä vaikutti kovin rauhalliselta. Ainoa, mikä pisti silmään oli poliisien epätavallisen suuri määrä katukuvassa ja yksi poliisisaattue, jota jouduin odottamaan ennen kuin pääsin ylittämään Mannerheimintien.
Kadulla käveli vastaan myös eräs poliisituttavani siviilipuvussa. Hänen niskassaan näkyi kuitenkin kierrejohto, joten todennäköisesti hänellä oli nappi korvassaan ja mitä ilmeisimmin hän oli työvuorossa. Emme pysähtyneet rupattelemaan, vaan moikkasimme ohittaessamme toisemme.
Illan pimennyttyä satuin olemaan Kiasman ja Postin välissä autokyydissä, kun radiossa kerrottiin, että poliisi on hajoittanut mielenosoitusryhmän Kiasman aukiolta... Siinä vaiheessa tilanne näytti jo rauhalliselta, olkoonkin, että hetkeä aiemmin olimme ihmetelleet poliisiautojen määrää Eduskuntatalon lisärakennuksen pihassa....
keskiviikkona, syyskuuta 06, 2006
Synttärimeemi
Kun ei nyt ole parempaakaan kirjoittamista, niin jatkanpa meemiä, johon olen törmännyt monessa blogissa (Aamiainen Tiffanylla, Genre ja Ang mor in S'pore).
Mene Wikipedian nettisivuille ja etsi syntymäpäiväsi (esim. 30. elokuuta). Etsi kolme tapahtumaa, jotka tapahtuivat kyseisenä päivänä sekä kolme syntymää, kolme kuolemaa ja kaikki juhlapäivät.
Eli 4. maaliskuuta...
... on tapahtunut seuraavaa
(Näitä oli vain kaksi...)
... ja seuraavia nimipäiviä vietetään samaisena päivänä
Mene Wikipedian nettisivuille ja etsi syntymäpäiväsi (esim. 30. elokuuta). Etsi kolme tapahtumaa, jotka tapahtuivat kyseisenä päivänä sekä kolme syntymää, kolme kuolemaa ja kaikki juhlapäivät.
Eli 4. maaliskuuta...
... on tapahtunut seuraavaa
- 1461 - Henrik VI menetti kruunun Ruusujen sodassa Edvard IV:lle.
- 1782 - Kuopio sai kaupunkioikeudet.
- 1955 – Saimaannorpan rauhoittava asetus tuli voimaan.
- 1678 - Antonio Vivaldi, italialainen säveltäjä
- 1951 - Chris Rea, brittimuusikko
- 1952 - Ronn Moss, yhdysvaltalainen näyttelijä ja muusikko
(Näitä oli vain kaksi...)
... ja seuraavia nimipäiviä vietetään samaisena päivänä
tiistaina, syyskuuta 05, 2006
"Kyllä opiskelijat puolensa pitää..."
- Kyllä opiskelijat puolensa pitää... ainakin, kun kyse on leivästä, virnuili SPR:n veripalvelun sairaanhoitaja, kun rohkenin palata kysymään kahvilippua, joka oli jäänyt hemoglobiinin mittauksen yhteydessä saamatta.
Jo aiemmin hän oli keskustelumme aikana viitannut opiskelustressiin. En viitsinyt korjata, että en ole mikään opiskelija. Kai minä olen yhä niin teekkarin näköinen, etten voi kampuksella järjestettävässä verenluovutuksessa luovuttaa verta saamatta opiskelijaleimaa otsaani. Ei sikäli, mikäs siinä, sittenhän sitä paremmin sulautuu joukkoon...;) Oli muuten surkeat tarjoilut verrattuna Otaniemessä järjestettyihin verenluovutuksiin. Täällä sai yhden nyrkinkokoisen sämpylän ja kahvia. Otaniemessä sai aina sekä suolaista että makeaa.
Hemoglobiini oli 146. Ihan ok siis, muttei missään huippulukemissa. Parhaalla kerralla joskus lukema oli 165, mikä olisi tarkoittanut sitä, ettei kilpahiihtoladulle olisi asiaa. Onneksi en siis hiihdä kilpaa.;)
Jo aiemmin hän oli keskustelumme aikana viitannut opiskelustressiin. En viitsinyt korjata, että en ole mikään opiskelija. Kai minä olen yhä niin teekkarin näköinen, etten voi kampuksella järjestettävässä verenluovutuksessa luovuttaa verta saamatta opiskelijaleimaa otsaani. Ei sikäli, mikäs siinä, sittenhän sitä paremmin sulautuu joukkoon...;) Oli muuten surkeat tarjoilut verrattuna Otaniemessä järjestettyihin verenluovutuksiin. Täällä sai yhden nyrkinkokoisen sämpylän ja kahvia. Otaniemessä sai aina sekä suolaista että makeaa.
Hemoglobiini oli 146. Ihan ok siis, muttei missään huippulukemissa. Parhaalla kerralla joskus lukema oli 165, mikä olisi tarkoittanut sitä, ettei kilpahiihtoladulle olisi asiaa. Onneksi en siis hiihdä kilpaa.;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)